Tai Situpat

Chokyi Gyaltsen (1377 - 1448), ensimmäinen Tai Situpa

Ensimmäinen Situ Rinpoche syntyi tulisian vuonna Tiibetissä Karma Gönin alueella. Hänestä tuli viidennen Gyalwa Karmapan Deshin Shekpan oppilas ja hän sai Karmapalta mahamudraan liittyvät initiaatiot ja opetukset kokonaisuudessaan.

Tai Situpa matkusti Kiinaan Karmapan kanssa. Ming-dynastiaan kuuluva Kiinan keisari Tai Min Chen (Yung Lo), joka oli bodhisattva Manjushri ihmisen muodossa, antoi hänelle vuonna 1407 arvonimen Khentin Nawa Tang Nyontse Geshetse Tai Situpa sekä lisäksi kristallisen sinetin ja muita lahjoja. Arvonimi lyhennetään usein muotoon Kuang Ting Tai Situ, mikä merkitsee "kauas kantava, horjumaton, suuri mestari ja käskynhaltija".

Tai Situpa vietti suurimman osan elämästään mietiskellen luolissa ja hänestä tuli erinomainen lama. Viides Karmapa nimitti hänet pääopettajaksi Itä-Tiibetissä sijatsevan Karma Gön -luostariin, joka oli tuolloin Karmapoiden pääluostari.

Tashi Namgyal (1450 - 1497), toinen Tai Situpa

Toinen Tai Situpa, Tashi Namgyal, syntyi rautahevosen vuonna kuninkaalliseen perheeseen Tiibetissä. Kuudes Karmapa Tongwa Dönden tunnisti hänet ja antoi hänelle kaikki opetukset täydellisinä. Myöhemmin Karmapa asetti hänet Karma Gön -luostarin johtoon. Siellä oli monia sanskritinkielisiä dharmatekstejä sekä arvokkaita taide-esineitä. Ne tuhottiin 1900-luvun puolivälin jälkeisen kommunistihallinnon toimesta, mutta siihen saakka paikka oli ainutlaatuinen esimerkki parhaimmasta tiibetiläisestä käsityötaidosta, kuvanveistosta, maalaustaiteesta ja eri tieteenalojen tuntemuksesta. Karma Gön on Karmapoiden alkuperäinen pääluostari, jonka perustaja 1100-luvulla oli ensimmäinen Karmapa Dusum Khyenpa.

Toinen Tai Situpa oli yksi seitsemännen Karmapan opettajista. Hän myös matkusti laajalti Tiibetissä ja antoi monia opetuksia ja initiaatioita. Kiinan keisarit kunnioittivat häntä suuresti ja hänen kuollessaan näkyi monia hyväenteisiä merkkejä.

Tashi Paljor (1498 - 1541), kolmas Tai Situpa

Kolmas Tai Situpa, Tashi Paljor, syntyi maahevosen vuonna Tiibetin kuninkaista polveutuvaan perheeseen. Seitsemäs Karmapa Chödrak Gyatso tunnisti ja kruunasi hänet sekä antoi kaikki opetukset. Tai Situ otti uudelleen vastuun Karma Gönin luostarista. Seitsemäs Karmapa sanoi, että hän ja Situ Tashi Paljor olivat erottamattomat.

Tai Situpa sai lahjana Kiinan keisarilta kultaiset seinävaatteet, joihin oli kirjailtu viidenvärisellä silkkilangalla ja viidellä eri kielellä ylistyksiä Tai Situpan viisaudesta ja kyvyistä.

Kahdeksas Karmapa Mikyö Dorje ilmoitti syntyessään, että hän oli Karmapa ja kiinnitti Tai Situpan huomion. Ilman mitään epäilystä Tai Situpa vahvisti, että lapsi oli kahdeksas Karmapa ja pyysi vanhempia huolehtimaan lapsesta hyvin. Hän oli yksi Karmapa Mikyö Dorjen pääopettajista.

Tai Situpa siirtyi pois 43-vuotiaana Karma Gön -luostarissa.

Chokyi Gocha (1542 - 1585), neljäs Tai Situpa

Neljäs Tai Situpa, Chokyi Gocha, syntyi Tsechussa lähellä Surmangia vesitiikerin vuonna. Hänet tunnisti ja kruunasi kahdeksas Karmapa Mikyö Dorje, jolta hän sai taas kaikki opetukset. Mikyö Dorje sanoi Tai Situn olevan oppilaana identtinen hänen itsensä kanssa.

Kolmas ja neljäs Tai Situ tekivät kummatkin työtä Karma Gön -luostarin ja muiden luostareiden hyväksi Itä-Tiibetissä. Neljäs Tai Situpa oli kuuluista syvällisestä ymmärryksestään.

Hän löysi ja tunnisti yhdeksännen Gyalwa Karmapan Wangchuk Dorjen ja antoi tälle Amitayus-initiaation. Tai Situpan tunnistus vahvistettiin oikeaksi, kun myöhemmin löydettin kahdeksannen Karmapan jälkeensä jättämä kirje, joka oli viidennen Sharmapan hallussa.

Neljäs Tai Situpa siirtyi pois 43-vuotiaana puulinnun vuonna, hyväenteisten merkkien saattelemana.

Chokyi Gyaltsen Palzang (1586 - 1657), viides Tai Situpa

Viides Tai Situpa, Chokyi Gyaltsen Palzang, syntyi tulikoiran vuonna. Hänet tunnisti yhdeksäs Karmapa Wangchuk Dorje, jolta hän sai kaikki opetukset. Karmapa ilmoitti, että Situ Chokyi Gyaltsen Palzang oli hänestä erottamaton ja ojensi hänelle kultakirjaillun punaisen vajrakruunun, kruunun, joka "vapauttaa ensinäkemällä". Se oli tunnustus Tai Situpan hengellisistä saavutuksista ja kuvasti Karmapan omaa mustaa kruunua.

Tänäkin päivänä Tai Situpa käyttää punaista kruunua seremoniassa; sen nähdessään oppilaat astuvat vääjäämättä valaistumisen polulle ja vastaanottavat bodhisattva Maitreyan siunauksen.

Karmapan matkustaessa Kiinassa viides Situ Rinpoche rakensi Karma Göniin Yermoche kagyu -luostarin, jossa asui tuhansia munkkeja. Sen pääsalin kattoa kannatteli 160 pylvästä. Lisäksi hän teetti korjaustöitä lukuisissa muissa temppeleissä.

Hän vieraili Jang Sadamissa kuninkaan kutsusta ja opetti siellä dharmaa laajalti. Hän siirtyi pois varsin hyväenteisten merkkien vallitessa tulilinnun vuonna.

Mipham Trinley Rabten (1658-1682), kuudes Tai Situpa

Kuudes Tai Situpa, Mipham Trinley Rabten, syntyi Meshossa Dergen maakunnassa Itä-Tiibetissä vanhemmille nimeltä Kunga Phuntsok ja Pundo. Kymmenes Karmapa Chöying Dorje tunnisti ja kruunasi hänet ja Karmapalta Tai Situpa sai kagyu perinteensiirron. Tai Situpa opiskeli Tsurphussa ja Karma Gön -luostarissa, ja teki oppineisuudellaan ja viisaudellaan kaikkiin vaikutuksen.

Hän oli joogi, joka pystyi ihmeisiin, kuten ripustamaan vaatteensa ja rukousnauhansa auringon säteelle, ja hän jätti paljon jalanjälkiä kiviin ja kallioihin. Hän oli myös oppinut, astrologi, lääkäri ja taitava thangkamaalari. Teos nimeltä Sung Bum, kaiken tiedon tiivistelmä, on hänen kirjoittamansa. Tai Situpa hallitsi myös sanskritin kielen.

Kun Keski-Tiibetissä alkoi sota Mongolian vallatessa alueita, hän matkusti Karmapan kanssa Kiinaan Riwo Cha Gangiin, missä hän kuoli. Silloin näkyi hyväenteisiä ennusmerkkejä.

Alu Paljor sai Tai Situlta monia ennustuksia tulevista Situ-inkarnaatioista.

Lekshe Mawai Nyima (1683 - 1698), seitsemäs Tai Situpa

Seitsemäs Tai Situpa, Lekshe Mawai Nyima, oli Lingin kuninkaan poika. Yhdestoista Karmapa Yeshe Dorje tunnisti hänet Tai Situpan jälleensyntymäksi välittömästi ja vaali hänen hengellistä kehitystään. Hän siirtyi pois hyvin nuorena, vastaanotettuaan opetusten ytimen.

Chokyi Jungne (I700-1774), kahdeksas Tai Situpa

Kaikista Situ-inkarnaatioista kahdeksas Tai Situpa, Chokyi Jungne, voi hyvinkin olla suurin. Hän oli viisas pyhimys, sanskritin kielen taitaja, lääkäri ja innovatiivinen thangkamaalari. Jo lapsena hänen älynsä oli kirkas ja hän pystyi ennustamaan tulevaa.

Chokyi Jungne syntyi A-Lu Shekarin maakunnassa Atarussa maajäniksen vuonna. Hänen isänsä nimi oli Ngawang Tsering ja äitinsä Tranguma. Terton Sangye Lingpa, Takshampa Mingyur Dorje ja kahdeksas Shamar Chokyi Dondrup tunnistivat hänet kahdeksan vanhana Karmapa Mikyö Dorje jättämien ennustusten perusteella.

Hänet vietiin Tsurphun luostariin, missä järjestettiin kruunajaisseremonia. Hän sai kaikki opetukset ja initiaatiot ja opiskeli viittä tiedonlaa: kielitieteitä, logiikkaa, lääketiedettä, taidetta ja astrologiaa 12. Karmapan Changchub Dorjen, 8. Shamar Rinpochen ja Rigzin Tsewang Norbun alaisuudessa. Hän käsitti myös opetusten syvemmät merkitykset ja oli aikansa kuuluisin opettaja ja mietiskelymestari.

Chökyi Jungne perusti eläessään lukuisia luostareita. Vuonna 1727, tuliuuhen vuoden kolmannen kuun seitsemäntenä päivänä hän perusti suuren Palpungin luostarin lähelle Dergeä Itä-Tiibetiin. Siitä tuli Tai Situpojen pääluostari ja se on ollut esikuvana nykyiselle, 12. Tai Situpan aikana Intiassa rakennetulle Palpung Sherab Lingin luostarille.

Kun Karmapa Changchub Dorje matkusti Kiinaan, Tai Situpa sai myös kutsun sinne, mutta hän jäi pois matkalta pitääkseen huolta Palpungista. Kun Karmapa ja Sharmapa sitten kuolivat Kiinassa isorokkoon muutaman päivän väliajoin, Situ Chökyi Jungnen harteille jäi vastuu myös Karmapan luostareista Palpungin lisäksi.

Hän auttoi löytämään 13. Karmapan Dundul Dorjen ja 9. Sharmapan ja opetti heitä. Hän oli myös Dergen kuninkaan Tenpa Tseringin opettaja. Dergen kuningas antoi taloudellista tukea ja pyysi Tai Situpaa uudistamaan Kangyurin ja Tengyurin painoasun. Sitä varten rakennettiin Dergen painotalo Lhundrup Tengiin. Siellä tuotetut tekstit olivat laadultaan niin erinomaisia, että niitä on voitu kopioida uudelleen nykyaikaisin kopiokonein, ja sen ansiosta tiibetiläiset arkistot sijaitsevat nyt eri puolilla maailmaa.

Kahdeksas Tai Situ oli kielitieteilijä, joka opetti sanskritiksi, nepaliksi ja kiinaksi. Hän käänsi lukuisia tekstejä sanskritista tiibetiksi, mm. rukouksia bodhisattva Taralle. Hän kirjoitti 14 kommentaariteosta viiteen tiedonalaan ja muihin teksteihin liittyen. Hänen tiibetin kielioppinsa on edelleen käytössä. Hän matkusti laajalti Tiibetissä, Nepalissa ja Kiinassa. Situ Chökyi Jungne kirjoitti useita teoksia astrologiasta ja lääketieteestä ja hän kehitti erilaisia piirtämis- ja maalaustapoja, joista syntyi thangkamaalauksen karma gadri -koulukunta.

Palpungin luostarista tuli eräs Tiibetin tärkeimmistä luostareista. Siellä kehittyi ainutlaatuinen opillinen ja taiteellinen perinne, joka vaikutti sen alaisuudessa oleviin luostareihin niinkin kaukana kuin Shitzang, Yunnan, Chinghai ja Szechwan. Kahdeksas Situ Rinpoche perusti myös uusia luostareita, retriittipaikkoja ja opintokeskuksia.

Situ Chokyi Jungne kritisoi joissakin sen ajan luostareissa vallitsevaa ahneutta ja tekopyhyyttä avoimesti. Hän suri niitä, jotka rikkoivat valansa ja uhrasivat myötätunnon riistääkseen muita rahan tai kuuluisuuden takia. Hän luonnehti heitä erään runonsa säkeissä "huijariguruiksi, jotka saavuttavat neljäntoista perimmäisen synnin siddhin ja kylvävät helvetin siemenet täysin turhaan." Hän oli suuri inspiraation lähde oppilailleen, joista toiset itsekin tulivat mestareiksi.

Tai Situpa siirtyi parinirvanaan mietiskellen risti-istunnassa. Hänen sydämensä seudulla viipyi lämpö seitsemän päivän ajan ja koko ympäristössä tuntui vahva suitsukkeen tuoksu. Ennen kuin hän siirtyi pois, hän ennusti seuraavaan inkarnaatioon liittyvät tunnusmerkit.

Hänen pääoppilaitaan olivat kolmastoista Karmapa, kymmenes Shamarpa, Gyalwang Drukpa Trinley Shingta, Drikung Chokyi Gyalwa, Pawo Tsuklag Gyalwa, Drubtop Choje Gyal, Khamtrul Chokyi Nyima ja Lotsawa Tsewang Kunchab.

Näin lauloi Chökyi Jungne:

Namah sri gurave (kunnia armolliselle gurulle).

Sinä Karmapa olet maailman turva ja suojelija,

Voitokkaitakin erinomaisempi opas olennoille.

Onko jo tullut aika, jolloin katsot puoleemme,

näetkö meidät, tunteettoman lauman, joka tuhlaa saamansa lahjat?

Tämä on pimeän aikakauden synkin jakso.

Ellette te kagyupat näkisi

tekojamme samsarassa

ja suojelisi meitä pahan karman hornankattilalta,

suuri ystävällisyytenne olisi valetta.

Kye ma! (Voi sentään!) Samsaran opit ovat turhanpäiväisiä.

Erityisesti pimeän ajan aikana tehty työ on turhaa.

Varsinkin tekopyhät dharmanharjoittajat ovat turhanpäiväisiä.

Erityisesti huijarigurut ovat turhia.

Aikaisemmin olin väärässä, kun pidin heitä arvossa.

Te oppilaat olette myös harhautuneet luullessanne, että sellaiset ovat tärkeitä.

Näinä päivinä vinayan (luostarikurin) noudattajat
ovat kuin kertomukset Drepungin luostarin Tambakista.
Ottamalla siemauksen puhdistavaa vettä, jättämällä kengät ulos ja vastaanottamalla lahjoja
he teeskentelevät pitävänsä sääntöjä yhtä kallisarvoisina kuin elämäänsä,
vaikka heidän kevytmieliset tekonsa, neljä häviötä, tyhmistävät heidät.
Niin tyhmistyneitä he ovat, että saavat toisten päät pyörälle kuin hyrrä.
He pyörivät niin vinhasti, että muut turvautuvat heihin.
Jos se, mitä sanot, on totta, oi sakyoiden mahtava herra,
mihin sellaiset teot lopulta johtavat?

Nykyisin jotkut bodhisattvat
ottavat niin ylhäiset kuin tavallisetkin ihmiset hymyillen vastaan,
ja palkitsevat varakkaat ja arvovaltaiset aterialla.
Ne, jotka vastustavat, he lannistavat petoksen kautta.
He julistavat vapauttaan iloista ja suruista, himosta ja vihasta.
He esittelevät myös puolueetonta anteliaisuuttaan.

Tällainen käytös on levinnyt niin laajalle,
että ensinnäkin ne, jotka eivät tiedä, teeskentelevät tietävänsä.
Toiseksi, ne, jotka eivät ole saavuttaneet tuloksia, teeskentelevät saavuttaneensa.
Kolmanneksi salassa he pyrkivät lisäämään varallisuuttaan.
Neljänneksi he petkuttavat ja huiputtavat.
Viidenneksi himo ja viha leimuavat heissä kuin tuli.

Nämä ihmiset pitävät totuuden itsestään niin tyystin piilossa,
että edes viisaat eivät pysty näkemään heidän lävitseen.
He pettävät ihmisiä aineellisten esineiden rautakoukulla,
ja kolme porttia (keho, puhe ja mieli) murskataan pölyksi.
Jos se, mitä sanot, on totta, oi sakyoiden mahtava herra,
mihin sellaiset teot lopulta johtavat?

Nykyisin jotkut tantranharjoittajat
väittävät olevansa oppineita ja sanovat, että he pystyvät antamaan initiaatioita ja opettamaan.
He väittävät tehneensä sadhanoita retriitillä.
He väittävät saavuttaneensa siddhan (tantrisen mestarin) merkin: prajnan (viisauden) voiman.
He väittävät, että heidän oivalluksensa on rajaton kuin avaruus.
He väittävät olleensa suureksi hyödyksi niin opetusten kuin olentojenkin kannalta.

Sellaiset väitteet ovat levinneet niin laajalle,
että heitä ei saada ikinä kiinni petoksesta.
Vaikka he eivät tiedä olennaisia kohtia utpattikramasta (visualisaation kehittelyvaihe) ja sampannakramasta (visualisaation täydellistämisvaihe),
jotkut sanovat: "Utpattikrama, utpattikrama."
Toiset sanovat: "Sampannakrama, sampannakrama."
Kiistellään sekä utpatti- että sampannakramasta.
He kylvävät helvetin siemenet turhan takia.
He eivät tiedä miten vapautetaan ja saadaan kypsymään,
ja he epäilevät dharmaa, vaikka tietävät siitä tuskin mitään.
Silmiään räpsyttäen ja kelloa kilkuttaen,
riisiä ripotellen ja kauniisti lausumalla
he suorittavat initiaatioita ja antavat ohjeita mekaanisesti.
Välittömästi he keräävät ympärilleen joukoittain samayan (sopimuksen) rikkojia.
Maailmallisuutta kohtaan tunnettu inho, maailmasta luopuminen ja hartaus heitetään kauas pois,
ja tartutaan pranaan (elämänvoima), nadeihin (energiakanavat) ja sunyataan (tyhjyyteen).
He oivaltavat näkemyksen, jossa ei ole hyvää eikä pahaa.
He saavuttavat neljäntoista perimmäisen synnin siddhin (kyvyn).
He saavuttavat siddhan merkin: paljon äpärälapsia.
He jakavat yhden opinkappaleen moneksi,
jotta saavat säilyttää omat mielipiteensä
ja tuhota muiden.
He ryhtyvät pahoihin tekoihin epäröimättä.
Heidän dharmaopetuksensa itse asiassa tuhoaa opetukset.
He pelkäävät sairautta ja kuolemaa pakkomielteen tavoin.
He suorittavat retriittejä mukavuuksien keskellä ja nukkuvat salaa.
Samalla kun he suunnittelevat tulevaisuutta himossaan, vihassaan ja tietämättömyydessään
he toteuttavat samadhin ja mentaalisen resitaation (mantran lausuminen hiljaa mielessä).
Jos se, mitä sanot, on totta, oi sakyoiden mahtava herra,
mihin sellaiset teot lopulta johtavat?

Tätä pohdiskellen kaipaan karma kagyuta.
Tätä pohdiskellen kaipaan dharman herraa vailla vertaa.
Siitä lähtien kun olin lapsi
en ole tahtonut elää sillä tavoin,
ja halusin luopua maallisesta elämästä.
Mutta koska pimeänä aikana on vaikea välttää
joutumasta muiden vallan alle,
en voinut saavuttaa sitä, mitä toivoin.
Ja koska en kietonut talutusnuoraani oman pääni ympäri
tekemällä omat päätökseni,
se on omaa mädännäisyyttäni,
enkä syytä muita.
Lopun elämääni luotan guruuni ja Kolmeen jalokiveen,
ja otan vastaan sen, mitä tuleman pitää,
enkä tee mitään pysyviä suunnitelmia.

Yleisesti ottaen, ilmiöt ovat kuin harhakuva.
Älä anna tarkkaavaisuuden herpaantua, vaikka mieli on juureton,
äläkä kiristä kiintymyksen ajatussolmua;
nämä ovat kagyupoiden siunauksia.
Vaikka en olekaan ollut suureksi hyödyksi opetuksille tai olennoille,
haluaisin omistaa opetusten ja olentojen hyvinvoinnille kaiken sen,
mitä pientä ansiota olen kerännyt.
Tämä ei ole pelkkää puhetta.
Mietin: "Huomaavatko ylhäiset Voitokkaat minut?"
Niiden pettäjien joukossa,
jotka tukevat valhetta toisella,
en lisää rengasta huijausten ketjuun.
Koska en suuremmin nauti vääryyksistä,
pahan karman taakkani on hyvin kevyt;
se on herra guruni ystävällisyyttä.

Yleisesti ottaen, suuntaamalla mieleni totuuteen asioista sellaisina kuin ne ovat,
tiedän hiukan kahden totuuden luonteesta.
Koska tämä yksinkertainen tieto ei tyydytä minua,
nyt Situpa, sinun täytyy tehdä harjoitusta!
Näin tämä hullu laulu siitä, mitä mieleen juolahti, syntyi itsestään.

Pema Nyinje Wangpo (1774 - 1853), yhdeksäs Tai Situpa

Yhdeksäs Tai Situpa, Pema Nyingje Wangpo syntyi Dergen lähellä Yilungissa, Khamin maakunnassa Itä-Tiibetissä puuhevosen vuonna. Kolmastoista Karmapa ja Pawo Tsulak Gawa, joka oli näyssä saanut Situ-inkarnaatiota koskevan ennustuksen Guru Rinpochelta, tunnistivat hänet.

Viisivuotiaana hänet kruunattiin virallisesti ja hänelle annettiin kaikki kagyu-perinteen opetukset. Hänen opettajiaan olivat mm. 13. Karmapa, 10. Sharmapa ja Dzingar Dorje Trakpa. Myöhemmin hänestä itsestään tuli yksi 14. Karmapan opettajista.

Situ Pema Nyinje kunnosti Palpungin luostaria ja lahjoitti paljon arvokasta esineistöä eri perinteitä edustaviin luostareihin.

Hänestä tuli juuriguru mm. ensimmäiselle Jamgon Kongtrul Rinpochelle, Jamgyan Khyentse Wangpolle ja joogi Chogyur Dechen Lingpalle, jotka ovat sekä kagyu- että nyingmaperinteen guruja. Hän kirjoitti yli 200 teosta ja aloitti perinteitä yhdistävän rime-liikkeen, jonka hänen oppilaansa sitten käytännössä toteuttivat.

Hänen vaikutuksestaan Palpungin ilmapiiri oli älyllisesti inspiroiva ja buddhalaista ajattelua uudistava. Hän havaitsi sisäisen suuruuden lapsessa, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi nimellä Jamgon Kongtrul Lodro Thaye. Ensimmäinen Jamgon Kongtrul (Jamgon Kongtrul Suuri 1813 - 1899) on yksi Tiibetin historian loistavimpia oppineita, joka hankki viisautta kaikista perinteistä alkaen bön-uskonnosta, jonka piiriin hän syntyi. Situ Pema Nyinjellä oli kyky kasvattaa ja vaalia tätä lapsineroa ilman, että hän olisi kompastunut lahkolaisuuteen, joka tuolloin oli aivan liian voimakasta.

Tai Situpa vietti suuren osan elämästään mietiskelyn parissa. Hän pystyi tekemään ihmeitä, kuten jättämään jalanjälkiä kallioon. Hän vetäytyi loppuelämäkseen retriitille Palpungin Drubgyu Samtenlingiin 61-vuotiaana. Sieltäkin hän pystyi puuttumaan luostarinsa asioihin munkkien hämmästykseksi. Kerrotaan, että hän lähetti sanan eräälle munkille ja kehotti tätä lopettamaan alkoholin juomisen. Munkki oli luullut, että hänen heikkoutensa oli salassa, ainakin apotilta, joka oli tiukalla retriitillä.

Hän siirtyi pois 79-vuotiaana. Taivas täyttyi sateenkaarista ja muista onnea tuottavista merkeistä.

Situ Pema Kunsang (1854-1885), kymmenes Tai Situpa

Terton Chogyur Lingpa ennusti Tai Situpan jälleensyntymän:

Puutiikerin vuonna
Tang-Lhan maassa
Samantabhadran emanaatio,
olentojen opastaja ilmestyy.

Kymmenes Tai Situpa, Pema Kunzang Chogyal syntyi Namtso-järven lähellä Changin maakunnassa puutiikerin vuonna. Neljästoista Karmapa ja Jamgon Kongtrul Lodro Thaye kruunasivat hänet virallisesti.

Jo lapsena hän pystyi tekemään ihmeitä ja hänen aistihavaintonsa ylittivät normaalit kyvyt. Hän pystyi ylitträmään Yangtse-joen tulvan aikaan ratsain, hän laskeutui taivaallisia tikapuita retriittikeskukseen hevosen selässä ja hän ratsasti villihevosen Dergestä Palpungiin kahdessa tunnissa. Monet näkivät kukkien kasvavan hänen hevosensa kavionjäljissä ja sanotaan, että Khentse Rinpochella on niistä muutama.

Denkokissa Tai Situa vastaan tuli mies villiä härkää taluttaen. Situpa huomautti: "Älä pidä tuota härkää!" Mies ei kuunnellut vaan ajatteli, että Tai Situ oli hourupäinen. Myöhemmin härkä tappoi tämän miehen.

Keski-Tiibetissä matkustaessaan Tai Situpan seurueen tien katkaisi monsuunisateiden takia tulviva joki. Kaikki olivat sitä mieltä, että joen ylittäminen oli mahdotonta ja he alkoivat pystyttää telttojaan. Tai Situpa moitti heitä ankarasti, ja kaikki astuivat virran pyörteisiin hänen käskystään. He pääsivät vaivatta toiselle rannalle.

Vaikka sellaiset tarinat Pema Kunzangista olivat tavallisia, häntä kritisoitiin ja pidettiin kesyttömänä. Eräs Tai Situpan henkisistä mestareista, Jamyang Khyentse Wangpo vastasi kritiikkiin ja sanoi: "Hän on todella Uddiyanan kallisarvoinen mestari, Guru Rinpoche lihaksi tulleena."

Vaikka Situ Rinpoche käyttäytyi erikoisesti, pukeutui rituaalinaamioihin ja -pukuihin, joi alkoholia, osallistui hevoskilpailuihin ja ampui kiväärillä, hän pidättäytyi tiukasti seksuaalisista suhteista, koska kaikki Tai Situpat ovat ilmestyneet vain ja ainoastaan puhtaan luostarikurin edustajina.

Hän käytti koko elämänsä kagyu-opetusten täydellistämiseen ja hänestä tuli siddha. Hänen jalanjälkiään jäi monesti kallioihin ja hän pystyi kävelemään ylös suoraa vuorenseinämää. Hän siirtyi pois 32-vuotiaana puulinnun vuonna. Silloin näkyi monia hyväenteisiä merkkejä. Ongen Rinpoche auttoi Jamgon Kongtrul Lodro Thayea järjestämään hautajaisseremoniat ja rakentamaan stupan kymmenennen Tai Situpan kunniaksi.

Pema Wangchuk Gyalpo (1886 - 1953), yhdestoista Tai Situpa

Inkarnaatio, joka edelsi nykyistä Tai Situpaa, oli kuuluisa ja tuottelias dharmatyössään. Hän oli myös varsin voimakasluonteinen, ja elossa on vielä ihmisiä, jotka voivat kertoa hänen kurinpitotoimistaan.

Hän syntyi Lithangissa tulikoiran vuonna hyväenteisten merkkien vallitessa. Gyalwa Karmapan ennustukset hänen syntymästään pitivät täysin paikkansa. 15. Karmapa Khachab Dorje tunnisti hänet nelivuotiaana ja hänet vietiin Palpungin luostariin. Hän sai Karmapalta munkin valat ja Karmapa oli hänen pääopettajansa. Toinen Jamgon Kongtrul Rinpoche ja Khenchen Shenga Rinpoche opettivat häntä myös ja antoivat monia initiaatioita. Hän hallitsi sekä sutrat että tantrat.

Rinpoche laajensi ja uudisti Palpungin luostaria ja ohjasi lukuisten sen alaisuudessa toimivien luostarien toimintaa Tiibetissä. Hän matkusti ja opetti yli 180 luostarissa ja paransi niiden kurinpitoa.

Tai Situpaa kunnioitettiin suuresti, ihaltiin ja pelättiinkin. Hän rankaisi ankarasti tekopyhiä teeskentelijöitä ja niitä, jotka pilasivat oman hengellisen harjoituksensa. Kun 15. Karmapa oli kuollut, seuraavan inkarnaation olinpaikasta kertovaa kirjettä ei löytynyt mistään ja Tai Situ Rinpoche tunnisti uuden inkarnaation kirjettä näkemättä. Kirje löytyi kuukausia myöhemmin Tai Situpan palvelijan, Jampal Tsultrimin hallusta. Tämä oli lähtenyt pakoon Situ Rinpochea rangaistuksen pelossa. Kirjeen sisältämät tiedot sopivat kuitenkin tarkalleen 16. Karmapaan Rangjung Rigpe Dorjeen, jonka tunnistaminen oli jo käynnissä.

Tai Situpa oli 16. Gyalwa Karmapan tärkein opettaja. Hän välitti opetukset täydellisinä Karmapalle ja antoi tälle kaikki initiaatiot ja ohjeet.

Noin viisikymmenvuotiaana hän vieraili suuressa Surmangin luostarissa ja teki siellä monia ihmeitä.

Elämänsä viimeiset vuodet Tai Situpa vietti mietiskelevää elämää antaen silloin tällöin opetusta monille oppilailleen. Hän siirtyi pois hyvien ennusmerkkien keskellä.

Pema Donyo Nyingje (1954 - nykyinen), kahdestoista Tai Situpa

Tiibetiläinen namthar, jälleensyntyvän laman elämäkerta, sisältää aina inkarnaatioiden ketjun, koska nykyistä jälleensyntymää pidetään samana valaistuneena toimintana kuin aikaisemmat, vaikka hän asuu nyt eri kehossa. Tiibetiläisestä perinteestä löytyy itse asiassa satoja tunnistettuja jälleensyntymiä eli tulkuja. Jokaisessa luostarissa niiden koosta riippumatta oli yleensä useita tulkuja. Heistä jotkut olivat korkeassa asemassa ja vaikuttivat niissä osissa Tiibetiä, missä he elivät ja matkustivat. Tai Situpa on kahdestoista siinä inkarnaatioiden ketjussa, joka alkaa virallisesti 1300-luvulta. Sen historia liittyy Itä-Tiibetin, erityisesti Khamin maakunnan uskonnolliseen ja tieteelliseen kehitykseen, paikkaan, missä hänen suuri luostarinsa, Palpung, sijaitsee.

Kahdestoista Tai Situpa, Pema Donyo Nyingje syntyi puuhevosen vuonna Palyulin alueella Dergen kuningaskunnassa Liun perheeseen. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä. Yhdennentoista Tai Situpan kuoltua kuudestoista Karmapa oli kirjoittanut Situpaa ylistävän runon, jossa sanottiin: "Tavatkaamme yhä uudelleen ja uudelleen…" Karmapan toive toteutui, kun kahdestoista Tai Situpa löydettiin ja hänestä tuli Karmapan oppilas. Ja myöhemmin, kun seitsemästoista Karmapa löydettiin, hänestä tuli vuorostaan Tai Situpan oppilas.

Kaikki kahdennentoista Tai Situpan syntymään liittyvät ennusmerkit kävivät yhteen kuudennentoista Gyalwa Karmapan antaman ennustuksen kanssa. Karmapa oli vierailulla Pekingissä yhdessä Dalai Laman seurueen kanssa, kun hän tuli tietoiseksi Tai Situpan syntymästä ja näki näyn Mahakalasta. Hän kirjoitti kirjeen, jossa hän kuvasi 12. Tai Situpan Pema Donyo Nyinje Wangpon syntymään liittyviä seikkoja, kuten vanhempia, heidän asuinpaikkaansa ja merkkejä, joista ei voinut erehtyä: sateenkaarta talon sisällä ja maanjäristystä, joka tapahtui talon ympärillä taloa vahingoittamatta. Hänen syntymäpäivänään koko seudulla näkyi myös haloilmiö: kaksi auringon kiekkoa.

Etsintäpartio löysi 12. Tai Situpan nopeasti. Puolitoistavuotiaana Tai Situpa vietiin omaan luostariinsa Palpungiin. Hän pystyi tuolloin selkeästi tunnistamaan vanhat palvelijansa.

Paluumatkalla Kiinasta Tsurphun luostariin Karmapa kruunasi Tai Situpan perinteisin menoin. Paikalla oli Tiibetin hallituksen, Nepalin, Bhutanin, Sikkimin ja Kiinan korkeita virkamiehiä. Pian sen jälkeen hänen pyhyytensä Dalai Lama vieraili Palpungissa ja vihki Tai Situpan noviisimunkiksi. Hän antoi tälle nimen Guru Padmasambhavan terman mukaisen nimen Chime Pema Donyo Nyinje Chogle Gyalway De.

Kun poliittiset kiistat leimahtivat liekkiin Itä-Tiibetissä, viisivuotias Tai Situpa vietiin Karmapan pääluostariin Tsurphuun, lähelle Yangpachenia Keski-Tiibetissä. Siellä hän suoritti ensimmäisen punaisen vajrakruunuseremoniansa Sangye Nyenpa Rinpochen avustuksella. Punaisen kruunun seremoniasta oli tullut perinne sen jälkeen, kun viides Tai Situpa sai punaisen vajrakruunun yhdeksänneltä Karmapalta Wangchuk Dorjelta.

Hän viipyi Tsurphussa vuoden. Karmapa näki ennalta kommunistihallinnon mukana tulevat ongelmat ja neuvoi monia lamoja lähtemään maanpakoon. Siksi Tai Situpa matkusti viisivuotiaana Bhutaniin. Bhutanin kuningas Jigme Dorje ja maan kuningataräiti olivat olleet edellisen Tai Situpan oppilaita. Sieltä Tai Situpa jatkoi Sikkimiin, Gangtokiin, mutta sairastui tuberkuloosiin ja joutui muuttamaan Darjeelingiin lähemmäs lääkärinpalveluja. Rinpoche, joka oli ollut suuren luostarin johtajan korkeassa asemassa, joutui kärsimään vakavasta sairaudesta hyvin köyhissä oloissa. Hän ja hänen muutama hoitajansa olivat äkkiä joutuneet pakolaisiksi Intiaan. Vaikeat ajat antoivat Rinpochelle uudenlaista ymmärrystä siitä, mitä inhimillinen hätä on. He saivat tuskin syödäkseen, kunnes amerikkalainen järjestö tuli apuun ja nuori lama sai rahallisen tukijan. Nola McGarry, Situ Rinpochen amerikkalainen kummitäti tuki häntä nuoruusvuosina ja innosti opiskelemaan englantia niin kirjeitse kuin myös lähettämällä oppikirjoja. He tapasivat toisensa vasta vuonna 1980 Amerikassa.

Toivuttuaan tuberkuloosista nuori Tai Situpa palasi Sikkimiin, tällä kertaa Rumtekin luostariin, jossa hän varttui Karmapan huolenpidon alla ja hänen ohjauksessaan. Tai Situpa sai täydellisen perinteensiirron 16. Karmapalta ja Dilgo Khyentse Rinpochelta. Yhdeksäs Sangye Nyenpa Rinpoche, Kalu Rinpoche ja Saljay Rinpoche olivat myös hänen opettajiaan. Filosofian opinnot etenivät kunnianarvoisan Thrangu Rinpochen avustuksella. Drikung Khenpo Konchok, khenpo Khedup ja monet muut lamat opettivat häntä myös. Hän opiskeli myös runoutta, kielioppia, astrologiaa, lääketiedettä, pyhiä tansseja, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja kalligrafiaa. Lisäksi hän harrasti myös feng-shuita ja taidevalokuvausta.

Situ Rinpoche on saanut kalachakra-initiaation ja ohjeet hänen pyhyydeltään Dalai Lamalta kaksi kertaa. Dorjechang Kalu Rinpochelta Tai Situpa sai lukuisia transmissioita mukaan lukien Rinchen Terzod. Se on opetuskokoelma "Nektarin pisaroita", johon sisältyy yli 800 initiaatiota. Perinnettä pidetään yllä sen avulla ja vaikka yksi ihminen ei voi tehdä kaikkia harjoituksia päivittäin, ainakin yhden voi sitoutua tekemään. Thrangu Rinpochelta Tai Situpa oppi filosofiaa ja dharmakirjallisuuden perusteita. Tai Situ Rinpoche opiskeli yhdessä Gyalwa Karmapan muiden läheisten oppilaiden, Goshir Gyaltsab Rinpochen ja Jamgon Kongtrul Rinpochen kanssa.

Tai Situ Rinpoche omaksui perinteisen roolinsa kagyu-koulukunnan perintöprinssinä. Hän ryhtyi perustamaan omaa luostaria 22-vuotiaana tiibetiläisten oppilaidensa pyynnöstä heidän lahjoittamalleen maalle. Karmapan siunauksella ja tämän rohkaisemana hän matkusti Sikkimistä Himachal Pradeshiin, Pohjois-Intiaan, Himalajan juurelle vuonna 1975. Siellä hän pystytti muutamia telttoja metsäisille kukkuloille lähelle Palampuria, lähelle Birin tiibetiläisasutusta, ja alkoi rakentaa Sherab Lingin luostaria.

Luostarin rakennustyöt etenivät hitaasti. Munkkien lisäksi paikalle kerääntyi länsimaalaisia dharmanharjoittajia, joista muutamat kustansivat retriittitalojen rakentamista luostarin maalle. Siellä ihmiset voivat syventyä mietiskelyyn Tai Situpan johdolla.

Sherab Ling on kasvanut vuosien mittaan. Se on hämmästyttävän kauniisti koristeltu ja sijaitsee miellyttävässä ympäristössä noin kuuden tunnin ajomatkan päässä Dharamsalasta, missä Dalai Lama nykyään asuu. Siellä on luostariopisto ja monet munkit ja nunnat ovat tehneet siellä kolmen vuoden perinteisen retriitin. Saljay Rinpoche ja Mingyur Dorje Rinpoche ovat ollet Sherab Lingin vastuullisia opettajia. Vuonna 2000 siellä vihittiin stupa, joka sisältää kahdeksannen Situ Rinpochen, Chökyi Jungnen pyhäinjäännöksen.

Tai Situ Rinpoche matkusti länteen ensimmäisen kerran vuonna 1981, jolloin hän opetti Skotlannissa Kagyu Samye Lingin tiibetiläisessä keskuksessa. Sen jälkeen hän teki kiertueen Amerikassa ja oli läsnä 16. Karmapan kuolinvuoteella marraskuussa 1981 chicagolaisessa sairaalassa.

Karmapa krematoitiin Rumtekin luostarissa Sikkimissä ja silloin tapahtui jotain, mitä monet pitävät ihmeenä. Kun Karmapan kehoa poltettiin, sydän vierähti roviolta alas vahingoittumattomana ja pyöri kunnianarvoisan Tai Situ Rinpochen ulottuville. Kun neuvoa kysyttiin Kalu Rinpochelta, hän pyysi poimimaan pyhäinjäännöksen talteen. Se oli merkki yhteydestä Situ Rinpochen ja Karmapan seuraavan inkarnaation välillä.

Talvella 1984 Tai Situ Rinpoche teki ensimmäisen matkansa Tiibetiin sitten lapsuusvuosien. Hän korosti matkan epäpoliittista luonnetta; se tehtiin vain kansan hengellisten tarpeiden tähden. Aivan odottamatta hänet kutsuttiin hyvin moniin eri perinteitä edustaviin luostareihin, missä hän antoi opetuksia ja initiaatioita. Palpungissa opetuksiin osallistui yli satatuhatta oppilasta, mikä on hämmästyttävää, ottaen huomioon Palpungin luostarin syrjäisen sijainnin. Hän antoi tuolloin luostarivalat 2000 ihmiselle.

Rinpoche on matkustanut myös Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Taiwanissa ja jakanut aikansa kansainvälisten keskusten ja hiljaisen luostarinsa välillä. Tai Situ Rinpoche on myös omistautunut maailmanrauhan edistämisen asialle ja vuonna 1989 hän johti aktiivisen maailmanrauhan pyhiinvaellusta. Vaelluksella hän tapasi maailman eri puolilla vaikuttavia uskonnollisia johtajia, mm. paavi Johannes Paavali toisen, Äiti Teresan, hän rukoili katolisten munkkien kanssa Assisissa ja rauhanaktivistien kanssa Kaliforniassa. Tarkoituksena on ollut kehittää käytännön keinoja, joilla yksilöt voisivat kehittää sisäistä ja ulkoista rauhaa itsessään ja ympärillään.

Tai Situpan pyrkimykset jakaa buddhalaiset periaatteet muiden kanssa saivat hänet perustamaan Maitreya-instituutin vuonna 1983. Se on foorumi, jossa erilaisia lähestymistapoja henkiseen kehitykseen voidaan tutkia ja vertailla taiteen, filosofian, psykologian ja terapian keinoin.

Rinpoche vieraili synnyinmaassaan toistamiseen vuonna 1991. Taas hän sai valtavat joukot ihmisiä liikkeelle. Hän vihki 1200 miestä ja naista munkeiksi ja nunniksi, antoi useita tärkeitä initiaatioita (Dam Nga Zod) ja toimi yleisesti ottaen suurena inspiraation lähteenä kansalle. Tilaisuuksiin osallistui 65 jälleensyntynyttä lamaa, noin kaksituhatta luostarivalan ottanutta 92 eri luostarista ja paljon maallikoita. Hän myös ryhtyi alkuperäisen Palpungin luostarin kunnostustöihin ja tunnisti Chögyam Trungpan jälleensyntymän.

1990-luvun alussa Tai Situpa löysi 16. Karmapalta saamastaan amuletista kauan kaivatun kirjeen, jossa Karmapa kuvaili uuden inkarnaationsa syntymäpaikkaa. Kun etsintäpartio oli löytänyt lapsen vuonna 1992 ja Dalai Lama vahvistanut asian omalla viisaudellaan, Tai Situpa ja Goshir Gyaltsabpa matkustivat Tiibetiin antamaan Karmapalle turvautumisvalan ja kruunaamaan hänet. Karmapa turvautui Buddhaan Jokhangin temppelissä ja kruunajaiset järjestettiin Tolung Tsurphussa, Karmapoiden virallisessa pääluostarissa.

Karmapa pakeni Intiaan vuonna 2000 ja hän asuu nykyisin Gyuton luostarissa Dharamsalassa. Tai Situ Rinpoche on hänen juurilamansa ja hengellinen pääopettajansa. Niin kuin Terton Chogyur Lingpa 1800-luvulla sanoi: "17. Karmapan ja Tai Situn mielet sekoittuvat keskenään. Sitä kautta opetukset kukoistavat."

Tai Situ Rinpochen englannintaito on ollut avuksi monia länsimaisia oppilaita ohjatessa. Oppilaiden uskonnolinen tausta on myös moninainen: jotkut ovat kristittyjä, toiset juutalaisia tai muslimeja. Rinpoche rohkaisee ihmisiä säilyttämään oman uskontonsa, jos he niin haluavat, samalla kun he osallistuvat buddhalaisiin opetuksiin hänen johdollaan. Tällainen ekumeeninen lähestymistapa on yleinen monille Tiibetistä tulleille suurille henkisille johtajille.

Syksyllä 2006 Tai Situ Rinpoche antoi opetuksia ja initiaatioita Rinchen Terzod kokoelmasta. Niiden keskeinen vastaanottaja oli neljäs Jamgon Kongtrul Rinpoche, jonka edeltäjä, ensimmäinen Jamgon Kongtrul keräsi opetukset yhteen 1800-luvulla. Ne olivat silloin hajallaan Tiibetin eri puolilla ja vaarassa hävitä. Opetuksiin Palpung Sherab Lingissä osallistui yli 2000 ihmistä mukaan lukien 50 jälleensyntynyttä lamaa, yli 1500 luostarisanghan jäsentä ja paljon oppilaita 27 eri maasta.

Rinpoche on julkaissut useita kirjoja englanniksi: mm. Way to Go, Relative World/Ultimate Mind, Tilopa, Awakening the Sleeping Buddha, kommentaari kolmannen Karmapan mahamudrarukoukseen ja Ground, Path and Fruition. Parhaiten hänet tunnetaan Tiibetissä, Kiinassa, Intiassa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Uudessa Seelannissa.

Kahdestoista Tai Situpa jatkaa edeltäjiensä dharmanharjoitusperinnettä. Kuuluisana buddhalaisena opettajana hän vuorostaan opettaa seuraavaa buddhalaisten mestareiden sukupolvea.

Henkilökohtaisemmalla tasolla Tai Situpa on oppinut tiedemies, runoilija, kalligraafikko, taiteilija, kirjailija, arkkitehti ja fengshui-mestari. Planeetan hyvinvoinnista huolta kantaen hän järjestää konferensseja ja osallistuu niihin eri maissa yrittäen muuttaa myötätunnon ja viisauden osaksi elämän todellisuutta maan päällä.

Buddhalaisena mestarina hän antaa opetuksia ja initiaatioita dharmakeskuksissa ja pitää usean vuoden mittaisia mahamudrakursseja, joihin sisältyvät karma kagyu -opetusten syvällisimmät ja pyhimmät aspektit.

Tai Situpan inkarnaatiot ennen Tai Situ -nimen käyttöönottoa

Paluu